On päivii kun tekis mieli vaan levätä, olla ulkona ja ottaa aurinkoa. Päivii joina et tahtois millään lähteä töihin ja taistella siellä useita pitkiä tunteja, samalla kun tiedostaisit jatkuvasti kuinka ihana keli ulkona on. Olisin nyt mieluusti tos takapihalla auringon otossa, mutta kun miks ei onnistu? Ei koska pitäisi valmistautua töihin lähtöön, ja se ei ikinä tunnu hyvältä! Oon niinku mikäkin työmyyrä kun suostuin ottamaan taas koko viikonlopun töitä. Olis sitä hirveesti hinkunu olla vapailla ja rientää kavereiden seurassa keskustassa, ja kyllähän sitä perjantai menikin rillutellessa rällätessä, mutta rajoittuneemmin koska lauantai aamulla täyty taas skarpata töissä, ja kyl sen huomas et oli ilta venyny! Siks lauantai ilta menikin sitten nukkuessa, nukahdin jossain 5 aikaan päivällä ja nukuinkin sitten 9 aamulla. Tuntu oikeestaan hyvältä nukkuu vähän pidempään, kun tottunu siihen parin tunnin uniin nykysin.